1 8

18 on pelottava luku. Sitä ootettiin niiiiiiin kaua ja yhtäkkii se on TÄSSÄ. Tästä oon kirjottanu sata kertaa joka paikkaan mutta se vaan on niin totta. 17 oli helppoo ja turvallista mutta kuitenki sai mennä just niinku halus. 18 ja viis päivää, ja jo mä oon kerenny pistää asuntosäästötilit pystyy ja katsastuskonttorillakin pitäis käydä jotain omistuspapereita heiluttelemassa. Niinkun ?????!!?? Pieniä juttuja mutta c'moon, mä oon vasta lapsi.

Mutta onhan tää nyt siistiä. Woo bissee ja autoilua. Eikse sellasta oo se 18 vuotiaan elämä. Mä syön karkkia ja katon netflixiä ja oon perhanan onnellinen. Ei sitä varten tarvii mun mielestä olla 18.

Mulla oli pari päivää tossa kun olin ihan rikki. Siis täähän on tosi tyhmää ja turhaa mutta eihän sitä voi ittelleen ja tunteilleen mitään. Mä sain siis 17-vuotislahjaksi auton mun vaarilta jolla mä ja isi sitten ajettiin opetusluvalla. Nyt kun täytin 18 niin se siirrettiin virallisesti mun nimiin. Mä lueskelin sitten tossa kuinka paljon se tulee mulle maksamaan. Mä myös tutkin kaikkee muuta mihin mulla pitäs olla rahaa. Ja ei ole. Sitä siis itkin pari päivää. Onneks mulla on äiti ja isi ja helvetin vahva tukiverkosto.

Kaikki muutkin tästä on selvinny. Kaikki muutkin on selvinny auton omistamisesta ja säästötileistä ja katsastuksista ja ylioppilaskirjoituksista ja rahattomuudesta.

Selviän siis minäkin

Hyppää täysillä joutsenlauluun

Hirveen kiitollinen oon mun elämästä ja kaikista ihmisistä mun elämässä ja kaikesta mitä mulla on ja kaikesta mihin mulla on elämässä mahdollisuus. Kaikesta mikä on hyvin, ja kaikesta mikä ei välttämättä niin täydellisestikkään. Ylöspäin saan katseen kohottaa :-)

Eesti Vabariik ja 40+40

Kesä kesä kesä kesä kesä .....

meni ohi ihan hujauksessa. Lomaa on kaks viikkoa jäljellä. Kaksi viikkoa. Mutta on ollu kyllä menoa ja meininkiä. Mun kesäkuulumiset tulee siis tässä;

Eesti. Oli huisia, äiti, isä, veli ja minä, Piritassa Tallinnassa. Siinä rannikolla on upeimmat auringonlaskut. Käytiin ensimmäisenä iltana syömässä siinä rannalla River -nimisessä ravintolassa ja suosittelen kyllä ehdottomasti, oli sairaan hyvää ruokaa ja tosi hyvä palvelu. Tuli shoppailtua taas ja syötyä namia mutta oli kyllä pirun kiva reissu. 

Juhlia. Rippijuhlat, joissa meidän "perheorkesteri" esiintyi ekaa kertaa. Synttärit x3, yhdet läksiäiset,  (>>> täällä!) ja yhdet 40+40 bileet täällä meidän kotona. Äiti ja isä siis täytti molemmat 40v ja me juhlistettiin niitä täällä kotona kaikkien laheisten kera laulaen ja syöpötellen. Sitten oli vielä yhdet synttärit ja meidän meksikolaisen hyvästely. 

Viimeiset 8 viikkoa on ollu vähintäänkin unohtumattomia. Vielä olis edessä yks stadinreissu, synttäreitä ja ystäviä, sitten se koulu taas alkaakin. Toisaalta harmittaa, mutta toisaalta oon innoissani kun pääsee taas rytmiin kiinni. 

Kesän eka reissu, riitoja odotellessa

No heei! Kesä on lähteny mulla hurjan upeesti käyntiin. Mä oon jopa saanut todella paljon kuvailtua, yllättävänkin paljon, mutta johtuen kaikennäköisistä teknisistä onkelmista, en oo niitä tänne saanu laitettua vaikka mieli tekisi. Näiden samaisten ongelmien takia tässäkin vaan kolme kuvaa.

Viime- vai toissaviikolla heitin poikaille idean et voitas lähtee Yyteriin. Kaikilla on omat työkuvionsa niin sovittiin sitten sellanen väli mikä sopii kaikille ja perjantaina sit lähettiin Kokemäelle ja sunnuntaina etittiin rusketusraitoja. Paloin. Muut kans. Ruosniemen kautta si lähettiin takas kotiinpäin suhaamaan ja päätettiin että me palataan vielä.

Kaikki lähtee susta itsestä.

Tänään mulla tuli sellanen olo että haluun puhua elämästä. Mulla on yks kaveri joka on mulle maa ja taivas, jonka kanssa me puhuttiin tästä aiheesta ja aloin miettiin asiaa syvällisemmin. 

    Tää paikka missä me asutaan on aivan sairaan upee. Tarkotan tietty koko luomakuntaa mutta myös erityisesti meiän Suomeen ja ihan erityisesti tätä kyläpahasta missä mä satun nyt asumaan. Nauttikaa luonnosta ja meidän ympäristöstä ja sen rikkauksista. 

  Me ollaan kaikki upeita ihmisiä ihan just sellasina kun ollaan. Mulla oli vaikeeta ja oli ongelmia tulla itteni kanssa juttuun, mutta ylä- ja alamäkien kautta mä tajusin että ei oo mitään parempaa kun rakastaa itteään ja kehoaan, heti alkaa kaikki sujua paremmin. Kun ensin rakastaa itseään niin voi rakastaa kaikkee muutakin. Tää on ehkä kliseisin saarna minkä oon ikinä kirjoittanu, mutta sen arvoinen. Kun aloin rakastaa itteeni, aloin rakastaa ihmisiä mun ympärillä ja elämää joka on antanu mulle niin paljon ja tulee antamaan vielä monia kymmeniä vuosia.

   Kolmas juttu on, että tehkää asioita. Olkaa nuoria, olkaa villejä ja ennen kaikkea, olkaa vapaita. En tiedä mitään parempaa kun olla nuori ja vapaa. Ottakaa tilaisuuksista kiinni ja älkää kuunnelko mitään ennakkoluuloja mitä teidän pää huutaa. Tutustukaa uusiin ihmisiin ennakkoluulottomasti ja kokeilkaa uusii juttuja varauksettomnasti. Ette tuu pettymään. Promise.

❥❥❥❥❥❥❥❥❥ Vilma Sofia

Dream come true - matka merten toiselle puolelle

ACHTUNG: juttua on paljon.

Me tehtiin jotain hurjaa ja päätettiin porukan MKO13 kanssa pari vuotta sitten, että mehän kerätään rahaa ja toteutetaan sillä unelmia. Parin vuoden jälkeen, monen projektin, keikan, kyynelten, tuskan ja kivun jälkeen, voidaan ylpeänä todeta että we did it. Keskiviikkona 29.4. klo 3.40 aamuyöllä meidän seikkailu sai alkunsa. 

Koko jännän tarinan voi lukea Kangasalan Sanomien sivuilta meidän blogista TÄÄLTÄ joten en ala meidän minuuttiaikataulua tähän runoilemaan. Sen sanon, että USA on jotain aivan uskomatonta. Aina kun lähtee ulkomaille niin mulla ainakin tulee analysoitua että miks ei enää ikinä tänne. On liian kuuma tai liian kylmä ja pahaa ruokaa ja ilkeitä ihmisiä ja tyhmä kieli ja vaarallista ja ja ja... Mutta USAsta en juuri muuta löytänyt kun että sieltä ei saa ruispuikuloita. Ja joo onhan siellä kaikkee kakkaa mutta en osannu häiriintyä niistä. Siellä vaan oli kaikki hyvin. Ja muutenkin oli kyllä aivan upee reissu, mun parhaat kaverit oli siellä mun mukana ja sain nähdä ja kokee aivan uusia uskomattomia asioita. 

Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa joten tässä jotain. Mulla ei ihan kamalasti kuvia ole kun ei ollut omaa kameraa mukana mutta tässä on joitain kuvia pääosin Marikin ottamia, seassa Jaakon ja Valtterinkin, joitain varastin meidän facebook-ryhmästä ja kännykästä tietysti kans ;) joissain kuvissa tekstejä, älä missaa.

Nää kuvat Valtterin kanssa on otettu Portlandissa, meidän ekassa matkakohteessa. Portlandissa meillä oli helvetin kivaa, se oli pieni ja hiljanen paikka joten se oli tosi pehmee laskeutuminen isoon maailmaan. Meillä oli myös keikka siellä joka oli ihan pirun siistiä, pieni yleisö ja intensiivinen keikka. Huikeeta. Alempana kuva siitä kun oltiin tossa kadulla promoomassa meidän illan keikkaa.

Melkeimpä koko posse. Karmee ikävä tulee kun lähdetään omiin suuntiin. Tää oli ekan illan hippiravintola.

Tää kuva on myös Portlandista. Jotenkin mulle ja Ainolle (kuvassa yllä (ja alla)) tää oli aivan erityisen special keissi. Päästiin yhdessä näkeen maailmaa jo toisen kerran, ja päästiin jopa soittaan viulua aivan upeeseen mestaan. Aino on ollu mun paras kaveri jo vuodesta 2003 ja vaikka ei aina ihan ruusuilla tanssitukkaan niin Ainolla on kyllä iso paikka mun sydämessä eikä loppua kyllä näy. menipä herkistelyks.

----------

Tässä seuraava kohde - Boston. Boston oli mahtava. Miljoonakaupungin tuntua, mutta kuitenkin tosi rauhallinen. Bostonissa taisin viettää elämäni onnellisimmat illat meidän porukan kanssa satamassa yöllä istuessa. Ja kappas, Aino pääsi taas kuvaan :) ja alla näkymät hotellista...

Yllä ... Ladies and gentlemen, Harvard. Siellä oli just taidefestarit menossa, parasta. 

Alla sitten siihen liittyen sattumalta löydetty keikka, josta sittemmin kehkeytyi tämän hetken lempiyhtyeeni Grey Season. 

Ja iloiset matkaajat... :)

-----------------------

New Jerseystä on hyvin niukasti kuvia, kuitenki sen sanon että yllä oleva kuva kertoo paljon. Matkalaukkuun tuli 7kiloa lisää tuona kauniina päivänä. Eli paikka oli New Jersey, Paramus ja kyseinen ostoskeskus oli Westfield Garden State Plaza.  Uskomaton paikka.

------------------------

Shokkinahan se tuli. Unelmista isoin on pitkään ollu Manhattan. Sitten se kaikki oli yhtäkkiä siinä, mä olin keskellä Manhattania. meidän hotelli oli Time Squaren laidalla keskellä kaikkee.

Alla kuva joka kuvaa usan ruokakulttuuria. Tilasin juustoaterian, se sisälsi KAKSI hampurilaista, ison juoman ja helvetisti ranskalaisia. Söin silti.

Käytiin tällasella kiertoristeilyllä missä mentiin laivalla Manhattanin etelärannalta Diamond Reefille pyörimään New Yourkin eri saarien väliin. Myös Statue of Liberty osui siinä sitten silmään 

Alakuvassa Aino ja Central Park. Itehän en ees tällä retkellä ollu mukana, vaan oltiin juur edellispäivänä käyty siellä Onnin kanssa. Käytiin Central Park Aven ja 72nd Streetin kulmassa kattomassa John Lennonin ampumapaikkaa jonka jälkeen suunnattiin Imagine -marmorilaatalle ja käveltii Eastsidelle puiston läpi.

Yks koko reissun kohokohdista oli kaikkien mielestä ehdottomasti Broadwayn teatterissa katsottu Les Miserables. Se oli aivan uskomaton, suosittelen.

---------------------------------

Kaiken kaikkiaan oli aivan uskomaton reissu, dream come true. Lentolippujen hintoja on jo tullu seurattua. Onhan Suomi kiva, ja koti, mutta Manhattan on se mihin tähdätään tulevaisuudessakin. 

Testissä DETOX-tee

Mun on jo kauan pitänyt testata tällästä detox-kuuria ja eilen mä kauppareissula valitsin tällasen Pukka-merkkisen dotex-teen. Nyt lähtee kuuri käyntiin. Paketti sisältää 20 pussia eli jos saisin kymmenen päivän ajan juotua 2 pussia päivässä, se voisi olla hyvä. Kyseinen Pukka-tee on kofeiiniton, ja koostuu vain luomusta - aniksen siemen, fenkolin siemen, kardemumma, lakritsanjuuri, korianterin siemen ja sellerin siemen. Tee tuoksuu vähän omituiselta aluksi, mutta maku on kivan lakritsainen. Toinen detox-tee mitä on kovasti kehuttu, on CLIPPER-merkkinen, sitä aion kokeilla seuraavaksi.